Pikaiset kesäkuulumiset vaihdettuamme olimme valmiit kuulemaan tarkemmin mikä on tämän syksyn aihe. KOHTAAMISIA TILASSA - teoksen suunnittelu tilaan.
Meille oli valmiiksi annettu myös jo tila, johon työmiehen toteutamme, Tapiolan palvelukeskus. Palvelukeskuksen asiakkaita oli myös jo lähestytty asian tiimoilta ja pyydetty liittymään yhteistyöryhmään ja kertomaan meille tarinaa, josta toteutamme heille tekstiiliteoksen.
Ensimmäiset asiakkaamme, wow!
Kuulimme myös kevään haasteista, jolloin sama teema teoksen suunnittelu tilaan jatkuu, tosin joko omaan tilaan tai löytämämme asiakkaan tilaan. Mutta siitä sitten myöhemmin, nyt keskitytään tähän syksyyn ja meidän yhteisötaideprojektiin.
Vuorovaikutteisessa yhteisötaideprojektissa on tärkeää huomioida seuraavia asioita:
1) VUOROVAIKUTUS: ryhmän toimiminen erilaisten ihmisten kesken, miten saamme dialogin toimimaan palvelukeskuksen asiakkaiden ei vain näiden ketkä ovat ilmoittautuneet yhteistyöryhmäämme, vaan myös muiden asiakkaiden nyt ja tulevaisuudessa.
2) LUOVA ONGELMANRATKAISU: palvelukeskuksen haasteellinen tila sekä täydet seinät asettavat meille rajoituksia, joiden yli kyllä pääsemme. Materiaalit ja niiden hankinta voisi olla ongelma, mutta ryhmämme tuntien, meillä on jokaisella valtaisat materiaalivarastot joita voimme hyödyntää. Tekniikka/tekniikat sekä se miten saamme jokaisen osallistumaan omalla panoksella sekä omalla rajallisella aikataululla voivat olla meille suurin haaste, sillä työ pitää kuitenkin luovuttaa asiakkaalle aikataulussa, kuten olemme luvanneet. Jonkinlainen varasuunnitelma voi siis olla hyvä tehdä. Yhdessä olimme kyllä heti samaa mieltä asiasta, että teos/teokset jäävät palvelukeskukseen, emmekä tule niitä itsellemme missään vaiheessa takaisin vaatimaan.
Jännää ja samalla jotain ihan uutta. Itse pidin tehtävästä kovasti, sillä jos voimme tuoda käsillämme jotain positiivista muiden iloksi niin että ei myöskään itse tarvitse miettiä mihin teoksen laittaisin kun se on valmis. Super :)
Teimme illan aikana myös harjoitteen, jonka toteutamme palvelukeskuksen asiakkaiden kanssa parin viikon päästä... Kuljimme oman lapsuudenkodin läpi pareittain, kertomalla parille mitä missäkin on. Mukava harjoite viedä vieras ihminen tarinan avulla omaan lapsuuteen.
Kotiläksyksi saimme tehtävän kovettaa kankaita erikeeper 50% - vesi 50% seoksella. Näistä kovetetuista kankaista teemme ensi kerralla muistorasiat sekä vihkot palvelukeskuksen yhteistyöryhmäläisille.
Olipa jälleen energinen ilta!
Tässä malli ensi kertaa varten:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti