Reflektointia viimeisestä vuodesta ja lopputyöstä

Tässä hiukan ajatuksia tästä vuodesta ja lopputyöstä, Fly me to the moon.

Työn tavoitteet ja lähtökohdat: Kun meille kerrottiin että teemana tulee olemaan musiikki olin jälleen hetken kauhuissani, sillä musiikilla on iso osa elämässäni ja aloin heti pähkäillä että miten ihmeessä saan laajan musiikkimakuni esille. Eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä, kuitenkin tapahtui asioita, jotka pitivät minut hereillä ja kappale Fly me to the moon soi soittolistallani, kun itseäni hereillä pidin. Pinterestiin lähdin myös samana yönä itselleni kasaamaan inspiraatio seinää ja hupsista, olikin aamu ja minulla varsin selkeät mielikuvat mitä aion tehdä. Seuraavana päivänä eteeni tuli vielä vanha kastemekko ja nenäliina josta osan kirjoin työhöni, olin ihmeissäni, että näinkö tässä kävi? Minulla on jo selkeät sävelet mitä haluan tehdä lopputyökseni ja nythän on vasta syyskuu.

Saitko työlläsi ilmaistua tavoittelemasi asian: Mielestäni sain ilmaistua itseäni sekä minulle tärkeitä asioita varsin hyvin työssäni. Halusin tuoda esille keveyttä ja huoletonta unelmointia. Olen sitä mieltä, että koskaan ei voi olla liikaa unelmia ja kaikki unelmat ovat mahdollisuuksia, joihin täytyy vain tarttua.

Hallitsenko käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessin kokonaisuutena: Näin voisin sanoa, tässäkin teoksessa, kun asioita alkoi hahmottua, olisin voinut tehdä työstä varsinaisen sekamelskan, mutta pystyi pitämään kokonaisuuden kasassa ja etenemään aikataulun mukaisesti.

Miten olen hyödyntänyt esilaisia materiaaleja ja tekniikoita ilmaisussa: Koska olen suuri kierrätyksen kannattaja, en tähänkään työhän ostanut valmiina monia asioita vaan lähdin siitä että hain kierrätyskeskuksen ilmaiskorista valkoisen lakanan ja siitä se sitten lähtikin. Tekniikat olivat sellaisia, joita voin työmatkoillani tehdä, sillä kuten jo aiemmin kerroin, kuulin pelkästään kevään aikana 36 kertaa lentokoneen turvallisuusohjeet.

Mikä on työssäni parasta, kiinnostavinta, omaperäisintä, merkityksellisintä: Parasta ja merkityksellisintä työssäni on tytön tylleröinen, sekä varjostimen muoto, hyvin henkilökohtainen runko, kuin itse tekijän. Pidän myös kovasti lasinapista, jonka sulatuslasikurssilla tein.


Mitä uutta opin: Hitsaamisen, tosin sillä saralla on vielä paljon opittavaa, mutta siitä olen kyllä aika liekeissä ja taidan kyllä matkata enon luokse vielä tulevina vuosinakin tekemään taidetta, kuten yhdessä totesimme.

Mistä en ole kertonut tässä blogissa: Olihan meillä pari luentoakin, mutta muistiinpanojen tekemisen ei tuntunut, silloin siltä mitä olisin halunnut tehdä. Maiju Ahlgen, kävi meille luennoimassa aiheesta; Taide kuuluu kaikille, sekä Seija Kojonkoski-Rännäli luennoimassa aiheesta Käsin tekijä näppituntuman tulkkina.

Millaisia ongelmia ilmeni, miten ratkaisit ne: Ensimmäinen ongelma oli kun kuulin että en saisi välttämättä tehdä lampunvarjostinta, sillä se luettiin aluksi massatuotteeksi. Pidin kuitenkin pääni ja en luopunut unelmastani, jonka olin jo niin varhaisessa vaiheessa mieleeni saanut. Kovapäisyys taisi olla ratkaisuni. Toinen haaste oli (en pidä sanasta ongelma) kun emme päässeetkään tekemään valotuskaavioita, olisin painanut siivet selkään, mutta päädyinkin sitten kirjomaan ne, johtuen puuttuvasta kaavasta.

Mitä toivoisin työn kertovan minusta: Toivon työni tuovan ihmisille iloa ja valoa sekä uskallusta kulkea kohti omia unelmiaan. Jos pieni tytön tylleröinen on ponnistanut näinkin pitkälle elämässään ja saavuttanut omia haaveitaan ja uskaltaa unelmoida vielä enemmän, meillä kaikille on mahdollisuus samaan.

Miten ryhmä tuki työni edistymistä ja mitä opin muilta: Ryhmän tuki on ollut minulle kultaakin kalliimpaa näinä kuutena vuonna. Se ilo ja elämänkokemus mikä meidän ryhmässä on ollut, ovat sellaisia voimia, mitä mistään muualta ei voi saada. Kun on ollut töissä raskas päivä tai sairastumisia, niin näiltä naisilta on saanut voimaa mennä eteenpäin ja vinkkejä eri elämän alueille. Taitavia naisia, ja opettajia on elämääni tullut, heistä olen ikuisesti kiitollinen.

Viimeinen vuosi oli minulle muutosten vuosi, sairastuminen, pysähtyminen, uudet urat ja suukkoilun loppuminen. Monta isoa asiaa on eteeni tullut, mutta näen kaikissa näissä asioissa mahdollisuuksia, uusia unelmia ja uusia kohtaamisia.

Kiitos kaikille joiden kanssa olen kuuden vuoden aikana taivaltanut, uskon usean teistä pysyvän matkassani vielä pitkään.

KIITOS JA KUMARRUS!

Fly me to the moon
Let me play among the stars
Let me see what spring is like
On a-Jupiter and Mars
In other words, hold my hand
In other words, baby, kiss me

Fill my heart with song
And let me sing for ever more
You are all I long for
All I worship and adore
In other words, please be true
In other words, I love you

Fill my heart with song
Let me sing for ever more
You are all I long for
All I worship and adore
In other words, please be true
In other words, in other words
I love [3 piano notes] you

Fly me to the moon