Valmis ja vielä aikataulussa

Ylpeänä esitän, Minun Espooni.

Loppu häämöttää

Vihdoinkin pääsen siihen vaiheeseen, että alan yhdistellä tekeleitäni yhdeksi työksi.

Päivävarjoa alkaa hahmottumaan. Näyttää juuri siltä mitä suunnittelinkin. Olen aika iloinen nypläyksen ensikertalainen. Päättelyä vaille

Rautalangan lisäys pitsiin

Hahmotelmaa, loppu häämöttää, olen iloinen. Valokuvan printtasin tekstiilipaperille, jonka siten silitän pellavalle. Tässä myös hahmotelma hahmosta, huvilan hengettärestä.

Lapaset, nyt joulumyyjäisiin

Paluumatkalla Tallinnasta, päätin ottaa luppoajasta kaiken irti, virkkaamalla, yllätys yllätys.

Ei muuta raportoitavaa, mietin vaan mistä mä tän virkkauskipinän olen saanut. Ja aina sunnuntaisin.

Art from leatherscraps - viikonloppukurssi

Osallistuin viikonloppukurssille, jossa muokkasimme nahkaa uuteen muotoon. Opettajamme oli Lydia ja hän opetti meille viikonlopun aikana mitä kaikkea voimme tehdä vanhoista nahkapaloista. Varsin mukava viikonloppu kokeillen uusia mahdollisuuksia, joita nahka tarjosi

Torstai-iltana tehtävänämme oli punoa nyöri nahasta, varsin haastava homma, mutta opettavainen.

 Perjantai-iltana polttelin pyöreitä nahkapaloja irtolevyllä, kivasti kipristyivät, tosin piti olla hyvin tarkka, etteivät reunat lähteneet palamaan.

Lauantaipäivänä venytin nahkaa muotin päälle. Löysin kierrätyskeskuksesta alla olevan linnun muotin ja päädyin venyttämään nahan sen päälle. Alla kuvasarja tästä prosessista.

Viikonlopun aikana tein myös monia muita täitä ja valokuvasinkin niitä varsin paljon, mutta en viitsi teitä töilläni puuduttaa. Mukava kurssi ja mahdollisuudet tehdä nahasta melkein mitä vaan ovat valtaisat. Suosittelen Lydian kurssia kaikille, opetus tapahtuu englanniksi.

Heijastin

Rintakoruja

Tai no, kyllähän mä voin teille kaikki työni esitellä, tässä yhdessä läjässä.

Vahabatiikkia, taas kokeiluja eikä varsinaista työtä

Tästä nämä opinnot ovat niin erinomaisia, kun täällä voi aina lähteä kokeilemaan jotain uutta muiden kanssa. Nytkään minulla ei ollut mitään tarvetta tähän kokeiluun, halusin vain kokeilla miten tämäkin tekniikka toimii.

Nyt tiedän.

Ai, että mitäkö minun varsinaiselle työlle kuuluu, ihan hyvää, kohta näette sen.

Kankaanpainantavärien loppuun käyttämistä

Minulle on jäänyt läjä kankaanpainantavärejä odottamaan, että käyttäisin ne loppuun.

Päätin kokeilla uutta tekniikkaa niiden tuhlaamiseksi. Tein sabluunan pahville, matonkuteesta; kudetta kierittäen.

Miksiköhän taas sooloilen, enkä tee omaa näyttelyyn tulevaa työtä... Varmaan siksi, että en jälleen halua sen valmistuvan etuajassa, vaan mielummin viime tipassa. Tää on niin mun tapaista, tykkään kokeilla kaikkea uutta ja valmistaa varsinaisen työn viime tipassa.

Ja ai niin, mun suunnitelmatkin ovat muuttuneet alusta huimasti, olen hylännyt veneen kokonaan. Kävin tuossa muutama viikko sitten Suvisaaristossa kuvailemassa vanhoja huviloita ja löysin sieltä unelmahuvilan, hylätyn sellaisen. Sääliksi käy rakennusta, sillä minun mielikuvitus kyllä riittää kertomaan sen ihanasta historiasta vaikka kuinka monta tarinaa. Nyt se siellä ränsistyneenä odottaa uutta elämäänsä, uutta loistokautta. Toivottavasti hän se vielä saa.

Pääasia kuitenkin, että kaikki valmistuu ajallaan ja opin uusia tekniikoita koko ajan.

Ja en todellakaan tiedä mitä tästä kankaasta teen, ehkä jotain jonakin päivänä, tai sitten en. Ainahan mun kaapissa on tilaa yhdelle kankaalle.